fbpx

Ratkaisukeskeinen psykoterapia pähkinänkuoressa

Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä vaan käsitykset, jotka meillä on näistä asioista.”

Antiikin Rooman filosofi Epiktetos

Näkökulman vaihto oman arvon tunteen kohottajana

Ratkaisukeskeinen psykoterapia keskittyy ratkaisun löytämiseen. Joskus se voi olla konkreettinen käytännön neuvo. Useimmiten tarkoittaa se kuitenkin näkökulman vaihtoa. Ratkaisukeskeisen psykoterapian esikuvana pidetyllä psykiatri Milton H. Ericksonilla (1901-1980) oli hämmästyttävä kyky vaihtaa joustavasti näkökulmaa eri tilanteissa. Hän käytti sitä terapiassa ja auttoi sillä lukuisia asiakkaitaan. Ihmisellä on mahdollisuus säädellä henkistä tasapainoaan nimenomaan vaihtamalla taidokkaasti näkökulmaansa.

Näkökulman vaihtamisen kyky voi myös monin tavoin auttaa sosiaalisessa kanssakäymisessä toisiin ihmisiin. Monia tilanteita emme voi aina muuttaa, vallassamme on kuitenkin päättää, miten suhtaudumme tilanteeseen ja itseemme. Tällainen muutos asenteessa jo sinänsä kohottaa oman arvon tunnetta. Näkökulman vaihto on keskeisen tärkeä tässä terapiamuodossa.

Historiasta

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia kehitettiin Millwaukeessa, Yhdysvalloissa, Brief Family Therapy Center (BFTC) – nimisessä terapiakeskuksessa 1980-luvun alussa. Tämä psykoterapeuttinen lähestymistapa pohjautuu Milton H. Ericksonin ja MRI:n (Kaliforniassa, Yhtyisvalloissa vuonna 1959 perustettu Mental Research Institute) kehittämiin menetelmiin. (Antti S. Mattila)

Toivon herättäminen

Yksi tärkeä tekijä, jos ei tärkein, on toivon herättäminen ihmisessä. Jokaisen ihmisen elämässä on kaikenlaisia tapahtumia. Mutta on tärkeää, miten ihminen reagoi vastoinkäymiseensä. Ratkaisukeskeinen psykoterapia auttaa tuomaan ihmiselle itselleen nähtäväksi hänen omat voimavaransa, selviytymisen keinot ja kehitysmahdollisuudet. Toiveikkuutta tuo myös kykyjen ja mahdollisuuksien tunnistaminen. Toiveikas ihminen pystyy hakemaan ongelmaansa ratkaisuja. Hän pystyy itse vaikuttamaan omaan elämäänsä. Toiveikkaasta ihmisestä tuntuu intuitiivisesti siltä, että hänellä on olemassa jokin keino ratkaista pulmansa. Hän ei vain vielä ole löytänyt sellaista ratkaisua (Satu Mansikka).

Vertailussa ratkaisukeskeinen psykoterapia vs. perinteinen psykoterapia

Perinteisen terapiakäsityksen mukaan ongelmat ovat kuin jäävuoren huippu, ja että pinnan alla on itse jäävuori. Tässä ajattelutavassa jonkin ”pinnallisen” ongelman korjaannuttua tilalle nousee jokin toinen ongelma. Tämä sinänsä looginen teoria ei käytännössä pidä paikkaansa. Lyhytterapian tuloksellisuutta selvittävien tutkimusten mukaan ongelmat ei korvaudu jollain toisella ongelmalla. Kysymys on siitä, että ongelmat poistuvat ihmisten uusien toimintatapojen ja uusien taitojen oppimisen tai aktivoitumisen ansiosta.

Eräs Milton H. Ericksonin tunnetuista ajatuksista oli seuraava: ”Ihmiset tietävät, miten he voivat ratkaista ongelmansa. He eivät vain vielä tiedä tietävänsä.”

Niin sanotun positiivisen psykologian ja onnellisuus tutkimuksen kehittyminen 2000-luvulla on tuomassa uutta tieteellistä pohjaa myös ratkaisukeskeiselle ajattelutavalle. Positiivinen psykologia tutkii juuri ihmisen vahvuuksia ja voimavaroja, kykyjä ja taitoja. Sen piirissä uskotaan, että vahvuuksien vahvistaminen on usein paras tapa auttaa ihmisiä. Positiivisen psykologian piirissä on myös kehitetty ns. onnellisuusharjoituksia, joiden avulla ihmiset voivat kehittää omaa onnellisuuttaan. Näitä interventioita tutkitaan parhaillaan aktiivisesti käyttäen psykoterapiatutkimuksesta opittuja interventiotutkimuksen tieteellisiä menetelmiä. Koska ratkaisukeskeinen psykoterapia on kehittynyt perheterapian, varsinkin strategisen ja systeemisen perheterapian pohjalta, sen tärkeimpiä taustateorioita ovat systeemiteoria, kybernetiikka, kommunikaatio teoria ja konstruktiivinen ajattelu. Ongelmat katsotaan vuorovaikutuksellisiksi, sosiaaliseen systeemin sijoittuviksi, jolloin hoitokin keskittyy ihmisten välisen vuorovaikutuksen muuttamiseen. Terapiaprosessin ajattellaan perustuvan terapiakeskustelujen tuloksena tapahtuviin muutoksiin asiakkaan toiminnassa tai tavassa nähdä maailma. Asiakas muuttaa toimintaansa suhteessa tavoitteeseen, luopuu tavoitteestaan tai näkökulman vaihtumisen jälkeen näkee koko tilanteensa uudessa valossa.

Asiakas ja terapeutti yhteistyössä

Ratkaisukeskessä terapiassa pyritään pääsemään asiakkaan tavoitteiden ja tulevaisuus visioiden suuntaan positiivisessa yhtistyöhengessä. On tärkeää, että asiakas kokee tulleensa kuulluksi ja että tapaamisista jäävä kokemus on myönteinen. Ratkaisukeskeisessä terapiassa asiakkailla on erilaisia tapoja tehdä yhteistyötä ja kertoa, mikä heidän mielestään ei ole toimiva idea. Terapeutin tehtävä on olla joustava ja pyrkiä vahvistamaan yhteistyötä. Asiakkaan omat tavoitteet ohjaavat terapian suuntaa. (Psykoterapiat, 2015, ratkaisukeskeinen psykoterapia)

Tässä artikkelissä on käytetty seuraavia lähteitä:

– Antti S. Mattila ”Näkökulman vaihtamisen taito”, 2011
– Pekka Aarninsalo, Antti S. Mattila ”Ratkaisukeskeinen psykoterapia” kirjasta ”Psykoterapiat”, 2015
– Satu Mansikka, Toivoasteikon luominen toiveikkuuden kasvun mittariksi, HPI loppuessee, 2017

>