fbpx

Ylikiltteydestä itsearvostukseen

Helmin terapia

Olet ehkä lukenut artikkeleita ja kirjoja kiltin tytön syndroomasta. Jos itse olet aikuinen kiltti tyttö, olet saanut kuulla ystävien hyvää tarkoittavia neuvoja: ”Älä anna muiden jyrätä sinua. Opettele sanomaan EI. Älä suostu palvelijaksi. Ilmaise oma mielipiteesi.” 

Kun kyse on tunteista, onko hyvillä neuvoilla mitään virkaa? Aikuisen kiltin tytön tarina on aina tunnetarina.

Tarinan päähenkilölle annan nimeksi Helmi, jotta häntä ei voitaisi tunnistaa.

Helmi on jo aikuiseksi kasvanut ylikiltti tyttö. Helmi on helmi omassa ympäristössään: auttavainen, kiltti, kuuliainen, toimelias. Työtoverina hän on myös avulias, ahkera, aina tukeaan antava. Kukaan ei saa koskaan tietää hänen uhrautuvaisuutensa määrää eikä hintaa. Hän itse laiminlyö omat henkilökohtaiset tarpeensa.

Helmi on ollut tukipylväs kotona jo vuosia. Hän huolehtii miehestään ja lapsistaan. Hän on se, joka tekee päätöksen asiasta kuin asiasta, ihan kaikesta. Mies ei ole mukana kotitöissä eikä päätösten tekemisessä. Mies aliarvostaa Helmiä, vaikka Helmi tekee kaiken. Mies vain kiukuttelee. Vähitellen miehen kiukutteluun on alkanut sisältyä arvostelua: ”Sä et osaa kuitenkaan. Sä olet ruma. Voi ei, minkälaisen naisen olen saanut.” Kerran, Helmin alkaessa puolustaa itseään, mies uhkasi läimäyttää. Mitään ei onneksi tapahtunut, mutta asia jäi Helmiä kaivertamaan. Helmi selitti tilanteen itselleen sillä, että miehellä on töissä vaikeat ajat ja hermot ovat kireällä. Helmi jatkoi kuten aina ennenkin, koska hän ei osannut muuta.

Helmi tuli luokseni terapiaan opiskellessani ratkaisukeskeistä psykoterapiaa Helsingin Psykoterapiainstituutissa ja tehdessäni koulutukseen kuuluvaa psykoterapiaharjoittelua. Eräs hänen työkaverinsa oli suositellut minua hänelle. Hän ei ollut itse ajatellut tarvitsevansa psykoterapiaa. Hänen mielestään kaikki oli kunnossa.

Ensimmäisessä istunnossa tein Helmillle perinteisen ratkaisukeskeisen psykoterapia kysymyksen: ''Jos yhtäkkiä tapahtuisi ihme ja kaikki ne ongelmat, joiden vuoksi olet tullut terapiaan, olisivat poissa, minkälainen elämäsi olisi silloin?
Oli kuin pato olisi auennut. Helmi alkoi vuolaasti kertoa, minkälaista hänen elämänsä olisi. Tärkeintä hänestä oli, että pelot olisivat poissa. Hän pelkäsi, että häntä aliarvostettiin työpaikalla ja väheksyttiin kotona. Hän kertoi haluavansa karttaa kaikin tavoin konflikteja. Hän yrittää kaikin voimin pitää maailman ympärillään ristiriidattomana ja ongelmattomana.

Kiltti tyttö uskoo, että tehtyjä virheitä ja erehdyksiä tulee pitää piilossa. Hän pelkää toisten vihastumista ja hyljeksintää ja sitä että jokin hänen erehdyksensä ja heikkoutensa paljastuu.

Kiltti tyttö haluaa tehdä asiat oikein ja moitteettomasti. Hän uskoo, että on olemassa ”avain” onnelliseen elämään.

Hän uskoo, jos hän vain keksii tavan tehdä kaiken oikein, hänen elämänsä olisi ongelmatonta ja onnellista. 

Kiltti tyttö tukahduttaa omat tunteensa ja tarvitsevuutensa.Hän ei uskalla ilmaista niitä. Kuitenkin juuri tunteet ohjaavat hänen jokapäiväistä toimintaansa.

Helmi kertoi sekä tyttärensä että miehensä sanoneen, että hän on äitinsä kaltainen. Helmille tämä on ollut yksi kauheimmista loukkauksista. Hän ei ole koskaan kunnioittanut äitiään. Helmi kertoi haluavansa olla erilainen kuin hänen äitinsä.

Ajan mittaan kiltti tyttö muuttuu kuitenkin yhä enemmän äitinsä kaltaiseksi. Lopulta eroavuudet ovat olemattomat.

Sanoin Helmille, että hän tarvitsee turvallista ryhmää ja samankaltaisia ihmisiä peilikseen. Hän alkaisi ryhmässä tunnistaa itsensä toisten tarinoissa.

Lisäksi hän tarvitsee mentoria, joka tukee häntä prosessissa - irtaantumisessa opitusta äidin toimintamallista. Yksin on suorastaan mahdotonta ylläpitää tarvittavaa muutosprosessia.

Minulla oli juuri alkamassa uusi voimavararyhmä ja ehdotin Helmille liittymistä ryhmään. Hän oli kiinnostunut, mutta sanoi, että hänen ei ole mahdollista antaa aikaa itselleen, perhe ja työ vievät kaiken ajan. Sovittiin, että Helmi kuitenkin jatkaa minun terapiassani. Annoin Helmille kotitehtäviä.

Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa kotitehtävät ovat terapian keskeinen osa.

Pyysin Helmiä tarkkailemaan reaktioitaan kotona ja erilaisissa tilanteissa työpaikalla. Mitä eroja hän huomaisi?

Toinen tehtävä oli jo vaikeampi. Aloittaa rajojen asettaminen. Helmillä on käsitys, että on itsekästä asettaa omat tarpeensa etusijalle.

Monella kiltillä tytöllä on vaikeuksia sanoa selkeästi ”EI.’’

Helmi ymmärsi, että hänen on tehtävä jokin muutos, jos hän haluaa pitää perheensä ja hyväpalkkaisen työpaikkansa ja fyysisen ja psyykkisen terveytensä.

Sovittiin terapiatapaamisista kaksi kertaa kuukaudessa. Seuraava tapaaminen olisi kahden viikon päästä.

Helmi soitti kuitenkin pian ja pyysi sovitun tapaamisen aikaistamista. Hän oli järkyttynyt ja shokissa, eikä ollut nukkunut sen jälkeen mitä töissä oli tapahtunut. Häntä itketti, raivostutti, pelotti ja hän sääli itseään. Aluksi hän ei pystynyt edes puhumaan asiasta. Hieman rauhoituttuaan Helmi alkoi kertoa tapahtumista.

Hän oli aloittanut rajojen vetämisen. Valitettavasti hänellä ei ollut rajojen asettamisesta kokemusta. Tulos oli, että hän teki sen vaatimalla, jopa hyökkäämällä työkavereitaan vastaan. Asia oli mennyt esimiehelle ja esimies oli kutsunut hänet puheilleen. Esimies oli ollut hyvin hämmästynyt, kun Helmi oli huutanut myös hänelle. Tästä seurasi, että esimies ja työkaverit olivat sanoneet sanoja, joita hän ei ollut koskaan kuullut itsestään sanottavan. Työkaverit olivat sanoneet hänelle, että hän on manipuloiva ja kontrolloiva. Hänelle oli myös sanottu, että hän on itsekäs eikä arvosta muita. Kaikki tämä heitettiin hänelle päin kasvoja.

Helmin mielestä se oli täyttä valhetta. Hän oli vakuuttunut tehneensä aina kaiken oikein, ollut auttavainen ja tehnyt kaiken epäitsekkäästi toisia ajatellen. Kaikesta kuulemastaan Helmi oli poissa tolaltaan. Hän oli itkenyt ja raivonnut, loukkaantunut ja pettynyt.


Kysyin Helmiltä, mikä hänelle on tärkeintä elämässä. Hän mietti ja vastasi, että hyvät suhteet ovat hänelle tärkeimmät.

Kysyin tarkentavan kysymyksen, mitä hyvät suhteet hänelle tarkoittavat. Hän mietti ja vastasi, että hänen tekemisiään arvostettaisiin töissä ja kotona.

Kiltti tyttö odottaa toisilta tekemiselleen arvostusta, kunnioitusta ja hyväksyntää. Hän odottaa tiedostamattaan toisilta sitä, mitä hän ei kykene antamaan itselleen.

Kysyin Helmiltä, merkitseekö toisten arvostus hänelle enemmän kuin hänen oma arvostuksensa itseään kohtaan. ”Montako pistettä antaisit itsesi arvostamisesta asteikolla 0-10?”

Helmi mietti pitkään ja vastasi lopulta, että ehkä 1,5 pistettä.

Annoin Helmille kotitehtäväksi miettiä, mitä itsearvostus merkitsi hänelle käytännön elämässä. Sovittiin, että seuraavalla kerralla jatketaan keskustelua tästä aiheesta.

Terapiatapaamisen jälkeen, samana iltana, sain Helmiltä tekstiviestin. Hän halusi aikaistaa tapaamista. Tapaisimme seuraavana päivänä.

Tavatessamme Helmi kertoi, että hänellä oli ollut kotona raju riita tyttären ja miehen kanssa. Tytär oli syyttänyt äitiään, että tämä oli vihainen ja huusi jatkuvasti jokaisesta asiasta. Helmi kielsi olleensa vihainen.

Kilteille tytöille turhautuminen ja mielipaha muodostavat sisäisen tulivuoren. Raivo saattaa purkautua odottamattomalla hetkellä milloin tahansa, missä tahansa ja mihin tahansa.

Helmi oli motkottanut tyttärelle joistakin pikkuasioista, ja se loukkasi tytärtä. Tyttärelle oli myös kehittymässä kiltin tytön syndrooma.

Käyttäytymismalli ”periytyy” usein äidiltä tyttärelle.

Miehen kanssa oli vaikeampi riita. Mies syytti Helmiä, että tämä käyttää päänsärkyä tekosyynä ja manipulointi välineenä. Mies oli sanonut, että jos Helmin kanssa ei sängyssä enää suju, on ero tulossa.

Kilteillä tytöillä saattaa olla seksuaalisia ongelmia.
Seksuaalisuus voi olla myös tabu. Kiltit tytöt ovat harvoin tyytyväisiä seksielämäänsä. Yksi syy tähän on, että he asettavat toisten tarpeet etusijalle, eivätkä pysty sanomaan, miten he itse haluavat tulla kohdelluiksi.

Helmi oli kaikasta tapahtuneesta aivan murtunut. Maailma, jota hän oli niin kovasti suojellut, oli romahtanut.

 

Kysyin Helmiltä, minkälainen hänen mielestään on hyvä elämä?

Helmi vastasi, että hän ei vielä tiedä. Mutta auttaisinko häntä selviytymään tämän vaikean ajan yli. Hän on valmis ottamaan vastaan kaiken tarjoamani avun.


Tästä on jo vuosi. Helmi on käynyt säännöllisesti terapiassani ja hänen elämänsä on vähitellen mennyt raiteilleen.

Helmi on vaihtanut työpaikkaa. Uudessa työssään hän pystyy asettamaan rajat itselleen ja sanomaan ”EI” tarvittaessa.

Suhde tyttäreen on paljon parempi. Helmi ilmaisee itseään ja tunteitaan avoimen rauhallisesti, ja mikä tärkeintä itseään arvostaen. Sama on tapahtunut myös parisuhteessa. Helmi on käynyt terapiassani yhdessä miehensä kanssa. Edistymistä on tapahtunut kaikessa, mutta joitakin haasteita vielä on.

Helmi pyysi minua kokoamaan tärkeimmät asiat ja opit ja tekemään niistä verkkokurssin. Hän voisi sitten harjoitella itsenäisesti aina kun hänelle sopii, ja niin usein kuin hän haluaa.



Haluatko tehdä testin”Olenko aikuinen kiltti tyttö?”. Pääset tilaamaan testin tästä:

Haluatko tietää, oletko SINÄ

a​​​​ikuinen kiltti tyttö

Helppo ILMAINEN testi. Vastaat vain "Kyllä" tai "Ei".  



Siiri Haas

Ratkaisukeskeinen terapeutti


P.S. Tervetuloa tutustumaan www.mammapai.com sivustooni.

P.P.S. Kun koet tarvetta terapiaani, yksilö- tai pariterapiaan, ota herkästi yhteyttä ja sovitaan aika.

>